Miksi kuntotarkastuksia ei saada lain piiriin?
Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämö kysyy miksi kuntotarkastetuissa ja hyvässä uskossa ostetuissa taloissa ilmenee jatkuvasti kosteusongelmia, vaikka ne on tarkastettu kuntotarkastuksessa.
– Asumisterveysliitto teki jo vuosituhannen alussa vuonna 2002 tutkimuksen ja selvityksen, jossa tarkasteltiin koteja, joissa kaupan jälkeen oli ilmennyt terveyshaittaa aiheuttavia sisäilmaongelmia.
Selvityksessä kiinnitettiin huomiota siihen, oliko asunnon kunnosta asuntokaupassa ollut käytettävissä kuntotarkastajan laatima asiakirja ja kuinka monella tarkastuksen suorittajalla oli ollut AKK -kuntotarkastajan pätevyys, kertoo Hannele Rämö.
– Havaintoja saatiin myös siitä, että kuntotarkastuksiin pätevöityminen oli hyvin kirjavaa. Loppupäätelmänä saatiin vahvoja viitteitä siitä, että kuntotarkastustoiminta ei aina paljasta asuntojen terveyshaittaa aiheuttavia vaurioita eikä asuntojen vikoja, tarkentaa sertifioiduksi rakennusterveysasiantuntijaksi valmistunut Hannele Rämö.
Kaksi selvityshanketta menossa
Sisäilmaongelmia on valtiovallan toimesta yritetty ratkaista usealla eri hankkeella, mutta vielä ei kuntotarkastustoimintaa ei ole saatu oman lain piiriin.
– Vuonna 2021 valmistui valtioneuvoston toteuttama selvitys, Sisäilmaongelmia kohdanneiden ihmisten auttaminen ja tukeminen, eli VNTEAS 2021. Siinä todettiin mm., että sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi tarvitaan luotettavaa tietoa ja neuvontaa. Sisäilmaongelmaisen talon ostajan ja myyjän oikeusturvaa tulee vahvistaa säätämällä laki kuntotarkastajista. Tuolloin lain säätäminen kariutui ministeriön resurssipulaan.
– Mutta miksi mitään ei ole vieläkään tapahtunut tai tehty asian tiimoilta, kysyy Hannele Rämö.
Juuri nyt on menossa kaksikin isoa hanketta, joissa käsitellään sisäilmaongelmia. Mutta niissäkään ei kuntotarkastus-asia ole vielä ollut keskiössä.
Parhaillaan työstetään myös valtioneuvoston vuonna 2018 asettamaa hanketta: Terveet tilat 2028 -ohjelma. Sen tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta.
Ihmisillä epätietoisuutta ja epäluottamusta
Toinen hanke on THL:n vetämä Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028. Sen tarkoitus on katsoa sisäilmaongelmia kokonaisuutena ja auttaa ongelmista kärsiviä koteja ja ihmisiä.
Rakennuksissa on runsaasti sisäilmaan liittyviä ongelmatilanteita, joita ajoittain pahentaa käyttäjien epätietoisuus ja epäluottamus. Epäpuhtauksien hallinnassa ja ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja viestinnässä on paljon parannettavaa. Sisäilman terveysvaikutuksista on puutteellisia ja ristiriitaisia näkemyksiä. Myös sisäympäristöissä oireita saavien ja sairaiden tilanteeseen kaivataan apua. Puutteita ja selvitystarpeita on hoito- ja palvelupoluissa, diagnostiikassa ja hoidossa, sosiaaliturvassa sekä kuntoutumista tukevissa palvelukokonaisuuksissa, joten hankkeessa on paljon selvitettäviä ja ratkaistavia asioita.
Hannele Rämö mukaan ohjausryhmään
Hannele Rämö on valittu THL:n hankkeen ohjausryhmään, jonne hän aikoo viedä myös kuntotarkastustoimintaan liittyvän selvityksen ja toimenpide-ehdotukset, jotta toiminta saataisiin lain avulla riittävän valvonnan ja ohjeistuksen piiriin.
Asumisterveysliiton tekemä selvitys ja ehdotus 20-vuoden takaa on yhä selkein ja konkreettisin ratkaisuehdotus ongelmaan.