Home ei aina haise nenään

Haiseeko kotona tunkkaiselle tai muuten oudolle? Tiedätkö, mistä haju johtuu? Niin sanottua mummolan hajua pidetään vanhoissa taloissa melkein ominaispiirteenä ja sekoitetaan usein hometalojen hajuun. Haju ei kuitenkaan johdu homeesta, niin kuin ei myöskään viemärin, tunkkaisen tai ratapölkyn haju.

Asumisterveysliitto Asteen toiminnanjohtaja ja rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö kertoo, mistä kodin erilaiset hajut johtuvat – ja mitä niille voi tehdä. 

Home ei aina haise nenään

Ratapölkkyjen tuoksu ja mummolan haju sekoitetaan aika usein homeeseen. Mutta entä miltä sitten haisee itse home sisäilmassa?

• Äärimmäisen epämiellyttävälle, ja se eroaa mummolan hajusta siinä, että se seuraa samalla tavalla asujien mukana. Tultuasi homeasunnosta, sitä eivät sinusta muut haista, Hannele Rämö kertoo.

Home erotetaankin pistävän ja pahan hajunsa lisäksi usein terveydellisten oireiden myötä. Niiden kautta hajun lähdetään etsimään.

• Haju voi olla hyvinkin paikallinen, ja homekoiraa käyttämällä se pystytään paikallistamaan hyvinkin tarkasti.

Rämön mielestä omiinkin aisteihin kannattaa silti luottaa.

• Jos ihminen haistaa rakennuksessa homeen, ilman muuta siihen kannattaa luottaa ja alkaa tutkia asiaa. Ja etenkin jos asukkaalla vielä ilmenee joitakin terveydellisiä ongelmia, se puolustaa aistienvaraista havaintoa entisestään, Rämö sanoo.

Entä sitten kun asunto on kärsinyt vesivahingoista ja homelöydöksiä on tehty? Miten käy esimerkiksi hometalon irtaimiston?

• Sen puhdistamiseen ei tarvita kemikaaleja, eikä huonekaluja tarvitse viedä ulkopuolelle pesetykseen, yleispesuaine riittää. Se mikä on tullut uutena hyvänä lisänä, on mikrohöyry ja kuumahöyrypuhdistus, johon soveltuvia laitteita voi nykyään jo vuokrata. Perheenäidin hiustenkuivaaja on myös hyvä apuväline homeiden poistossa. Siis ihan arkijärjellä selviää.

Rämön mielestä on kuitenkin joitakin poikkeuksia, kuten hyvin upottavat sohvat, joista voi olla parempi luopua kuin kastella runsas täyte kokonaan.

• Mutta vaikkapa lelut voidaan pestä esimerkiksi astianpesukoneessa, petauspatjat taas kuumentaa saunassa, 65-100 astetta 60 min Rämö kertoo.

Itse homemikrobikasvustosta on rakennuksessa silti päästävä täysin eroon. Sen kartoittaminen onkin sitten usein monimutkainen ja haastava urakka ja kasvustoa saattaa löytyä mitä eriskummallisista paikoista.

• Esimerkiksi jääkapin taakse päässyt kylmälaite vuoto on tyypillisesti sellainen, että asukkaat haistava jotain ja usein oireilevatkin, mutta heitä ei oikein uskota. Tai sitten kylmäkaluste on integroitu kylmään seinän ja seinän välistä löytyy kosteuden tiivistymisongelma. Sellaisiin löydöksiin pitää aina suhtautua vakavasti.

Mistä hometta löytyy rakennuksista tyypillisimmin, sitä Hannele Rämö ei pysty arvioimaan, mutta useimmin kuitenkin vanhemmista omakotitaloista ja kerrostaloista kuin uudemmista.  

• Kyllä kosteus- ja homevauriot kertovat meillä ennen kaikkea karua tarinaa niin rakentamisen kulttuurista kuin talojen ylläpidostakin.  Ja suoraan sanottuna on olemassa joukko kansalaisia, joiden ei pitäisi asua omakotitalossa ja valitettavasti heidän joukkonsa koko ajan kasvaa. He ovat ihmisiä, jotka eivät osaa kunnostaa ja huoltaa taloaan oikein.

Myös rakennusvirheitä tehdään Rämöstä melkoisesti. Ja kun yhdistetään rakennusvirheet ja lepsu huoltotyö, lopputulos voi olla todellinen katastrofi.

• Omakotitaloasumista pitää harrastaa ja se vaatii myös uuden tiedon jatkuvaa omaksumista. Ennen tehtiin rakennukset mäen päälle, joten ympäröivä maa oli alempana. Kivijalkaan tehtiin kissanluukkuja ja katolle iskettiin tuuliviiri. Kun kukonnokka osoitti tiettyyn suuntaa, kissanluukkuja säädettiin ja niin alapohjassa säilyi hyvä ilmanvaihto.