Hirsitalo rv-30

Kysymys:

Tuttavani kehoitti minua kääntymään puoleenne,
koska olen muuttanut nykyiseen asuntooni viime syyskuun alussa ja
sairastanut lokakuusta asti melkein kokoajan. Talo on vuonna 38 rakennettu
hirsitalo, ja ainakin hirsien välistä tulee mahdottomasti pölyä, mutta
epäilen siellä olevan myös hometta. Minulla on nyt muuttamisen jälkeen
ollut krooninen poskiontelotulehdus, johon olen syönyt kaksi
antibioottikuuria ja kolmannelle olisi tarvetta. Lisäksi olen ollut
valtavan väsynyt kokoajan, nuhainen, lämpöillyt ja ihossa on kummallisia
tulehduksia, jotka eivät parane. Minulla on kyllä monta koiraa, mutta
siivoan heidän tiloja monta kertaa päivässä, ja ne ovat koiria, joista ei
lähde juurikaan ollenkaan karvaa.

Ystäväni kertoi, että teidän kautta voisi saada ilmaisen
sisäilmatutkimuksen? Olen vuokralla ko talossa ja maksan todella suurta
vuokraa siitä - tahtoisin tietää maksanko tuota kovaa
vuokraa ihan terveytenikin kustannuksella.

Pystyisittekö auttamaan minua? 

Vastaus: 

Kiitos yhteydenotostasi. Meillä ei ole sellaista palvelua, että tekisimme sisäilmatutkimuksia. Mutta opastamme siinä, miten sisäilmaa tutkitaan.


Rakenteiden kunnosta vastaa yleensä kiinteistön omistaja. Usein käy kuitenkin niin, että vuokranantaja ei näe tarpeelliseksi tehdä tutkimuksia ja asukas joutuu itse ensin selvittämään ongelman omista varoistaan. Toinen vaihtoehto on ,että voitte ottaa yhteyttä kunnan terveysviranomaiseen (terveystarkastaja), joka ottaa kantaa siihen aiheutuuko ko. asiasta terveyshaittaa tilojen käyttäjille.  Kurkkukipu ja nenän limakalvojen kuivuminen ovat yleisiä ärsytysoireita, jotka ovat mm. kosteusvauriomikrobien aiheuttamia ärsytysoireita, toisaalta jo pelkästään kuiva ja lämmin ilmakin voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita.

Ensisijaisesti kiinteistönomistajan olisi syytä selvittää rakennuksen riskirakenteet eli rakenteet, johon mahdollisesti pääsee ylimääräistä, ulkopuolista kosteutta (esim. sade- ja pintavedet, maaperän kosteus ym.) tai rakenteet, joiden kosteusteknisestä toiminnasta ei ole varmuutta. Lähtötietoja saa rakennusta koskevista asiakirjoista. Riskirakenneanalyysin tekijän tulisi olla rakennusteknisen koulutuksen omaava ja mielellään rakennusten kosteustekniseen toimintaan perehtynyt ammattilainen tai esim. rakennusterveysasiantuntija (lista sertifioiduista rakennusterveysasiantuntijoista löytyy netistä VTT:n sivuilta). Selkeä homeen haju viittaa mikrobivaurioon rakenteissa, jolloin tulisi selvittää vaurion syy ja laajuus sekä tehdä tarvittavat korjaustoimenpiteet.

Jos talossa on kellari (valm.vuosi viittaisi siihen) kellarirakenteiden kosteus- ja mikrobivaurioiden aiheuttajia voivat olla mm. sade- ja pintavesien pääsy rakenteisiin, salaojien tukkeutuminen tai puuttuminen kokonaan, kapillaarikatkojen/ vedeneristeiden puuttuminen tai sisäpuoliset lämmöneristeet, jolloin kosteus pääsee tiivistymään lämmöneristeen kylmälle puolelle.) Vanhoissa taloissa toisinaan on ns. vanhan talon hajua, joka usein paljastuu tarkemmissa tutkimuksissa kosteus- ja mikrobivaurioituneeksi puuksi. Välttämättä rakenteet eivät ole saaneet ylimääräistä kosteutta vaan toisiaan alun perin on käytetty huonolaatuista puutavaraa (betonin muottilaudoituksia, tummuneita lautoja ym.). Mikrobit tuottavat kaasumaisia aineenvaihduntatuotteita, joista osalle on tyypillistä ns. homeen ja maakellarin haju, toisinaan haju voi olla myös makeahko. Näiden aineenvaihduntatuotteiden muodostumiseen vaikuttavat mm. ympäristöolosuhteet, esimerkiksi kosteus, säätila ja ilmanvaihdon tehokkuus, joten hajuhaitta ei välttämättä ole jatkuvaa. Hajujen esiintyminen siis voi olla hyvinkin ajoittaista. Jos vaurioita on rakenteissa näkyvissä, on ne syytä poistaa, vaikka kosteutta ei rakenteissa olisikaan. Vanha ja kuivunut mikrobivaurio periaatteessa yhtä potentiaalinen terveyshaittojen aiheuttaja kuin tuorekin vaurio. Erityisesti merkitystä on sillä, onko vauriokohdasta mahdollista päästä itiöitä ja kaasumaisia aineenvaihduntatuotteita sisäilmaan. 

Edellä mainitun perusteella on vaikea tarkemmin määritellä, onko kyseessä ongelman aiheuttaja. Jos sisäilma on tunkkainen, yksi syy tunkkaiseen sisäilmaan voi vanhoissa rakennuksissa olla myös riittämätön ilmanvaihto, jolloin ilma voi tuntua tunkkaiselta, vaikkei varsinaisia vesivahinkoja ja kosteusvaurioita rakenteissa olisikaan. Tällöin sisäilman laatua voi parantaa lisäämällä korvausilmaventtiileitä tai esim. poistamalla ikkunan tiivistettä n. 20 cm matkalta. Jos tiloissa oireillaan, on hajunlähteen selvittäminen kiireellistä.  

Mikäli haluat asiasta enemmän tietoa, voit olla myös toimistoomme puhelinyhteydessä.