Velkajärjestely

Velkajärjestelyn kautta uuteen alkuun

 

 

Velkajärjestely voi olla homeloukun takia maksukyvyttömyyteen ajautuneelle varteenotettava vaihtoehto selviytyä veloista. Omistusasunnon säilyttämistä tavoitteleva ylivelkaantunut joutuu kuitenkin varautumaan pitkään maksuohjelmaan.

Kauppahinnan palautukseen tuomitun myyjän mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn on vaikeutunut vuoden 2015 alusta velkajärjestelylain muutosten myötä.Toinen asunnonomistajia koskeva velkajärjestelylain muutos pidensi omistusasuntonsa säilyttävien maksuohjelman kestoa.

Uutena ryhmänä velkajärjestelyn piiriin tulivat vuoden alusta tiukoin ehdoin liikkeen- ja ammatinharjoittajat. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn helpottui vuoden alusta.

 

Ei lisävelkaa

Erikoissuunnittelija Marko Niiranen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sanoo, että ylivelkaantuneilla on kohtuullisen hyvät mahdollisuudet päästä velkajärjestelyyn silloin, kun velkaantuminen liittyy asumisterveysongelmaan, kuten asunnon kosteus- ja homevaurioon.

Hän kehottaa ihmisiä ottamaan yhteyttä oman kunnan talous- ja velkaneuvontaan jo ennen kuin laskut alkavat jäädä rästiin ja talous ajautuu selviytymisen rajoille.

- Talous- ja velkaneuvonnassa arvioidaan velallisen tilanne ja kartoitetaan eri vaihtoehdot talouden tasapainottamiseksi. Asiakas päättää itse selvityksen perusteella, hakeutuuko hän velkajärjestelyyn vai ei, Niiranen sanoo.

Noin kolmasosalle velkaneuvonnassa käyneistä ryhdytään tekemään jotain järjestelyjä. Loput päätyvät muihin ratkaisuihin. 

Oikeuden käymistäkään ei pidetä yleensä vastuuttomana velkaantumisena, joka estäisi velkajärjestelyyn pääsemisen. Velkajärjestelylaissa on kuitenkin lisävelkaantumiskielto. Sen perusteella velkajärjestely voidaan purkaa, jos velallinen hankkii lisävelkaa niin, että se vaarantaa hänen maksuohjelmansa.    

- Oikeudenkäyntikulut voivat olla tällainen maksuohjelman vaarantava lisävelka. Sen vuoksi velkajärjestelyyn hakeutuneen ei pitäisi enää ryhtyä oikeudenkäyntiin ja meneillään oleva oikeudenkäyntikin olisi varminta keskeyttää, Niiranen sanoo.    

 

Velalliskohtainen järjestely

Velkajärjestelyn ideana on sovitella velkoja niin, että velallinen voi selvitä niistä ottaen kuitenkin huomioon myös velkojien edut. Velkajärjestelystä suoriutunut voi aloittaa puhtaalta pöydältä ja harkita uudelleen omistusasunnon hankkimista.

Velkajärjestely on ollut voimassa vuodesta 1993 lähtien. Tähän mennessä velkajärjestelyä on hakenut noin satatuhatta henkilöä. Noin kymmenen prosenttia hakemuksista on hylätty.

Niiranen tähdentää, että velkajärjestely on velallis- eikä velkakohtainen, jolloin yhteisvelallisten avo- tai aviopuolisoiden on hakeuduttava molempien velkajärjestelyyn.

- Muutoin järjestelty velan osuus voidaan periä täysimääräisesti toiselta yhteisvastuulliselta, hän sanoo.   

Jokaisen velallisen kohdalla arvioidaan henkilökohtaisesti edellytykset ja esteet velkajärjestelylle. Sen vuoksi myös puolisoiden maksukyvyttömyys suhteessa velkoihin arvioidaan molempien kohdalla erikseen. Joskus toinen puolisoista voi olla maksukykyisempi kuin toinen.

Velkajärjestelyä harkitsevan on asuinkunnasta riippuen varauduttava 6−12 kuukauden käsittelyaikaan. Se sisältää jonotusajan talous- ja velkaneuvontaan sekä asian käsittelyn velkaneuvonnassa ja käräjäoikeudessa.

Velkajärjestelyyn hakeutuminen ja asian käsittely oikeudessa on maksutonta.

 

Omistusasunnon säilyttäminen

Velkojen järjestelemiseksi tehdään laskelma, jossa käydään läpi velallisen varallisuus ja nettotulot sekä velkajärjestelylaissa hyväksytyt menot. Tulojen ja menojen välinen erotus on käytettävä velkojen maksamiseen.

Velkajärjestelyn kesto on normaalisti kolme vuotta. Nollamaksuohjelmalla velkajärjestelyn kesto on kaksi vuotta pidempi. Se tarkoittaa sitä, että velallinen maksaa velkojaan vain, jos hänen tulonsa kasvavat viiden vuoden aikana.

Omistusasunnon säilyttäminen velkajärjestelyssä on mahdollista, mutta ei yksinkertaista.

Vakuusvelkojen asema on velkajärjestelyssä hyvin turvattu. Sen vuoksi asuntovelallisen, joka haluaa säilyttää asuntonsa velkajärjestelyssä, pitää pystyä maksamaan vakuusvelka eli asuntolaina niin pitkälle kuin asunnon arvo sitä kattaa.

Muita velkoja, kuten esimerkiksi kosteus- ja homevaurioiden selvittelykuluja ja asiantuntijapalkkioita, voidaan järjestellä velallisen maksukyvystä riippuen. 

- Jos asuntolainaa on jäljellä vähän ja talon arvo on kosteus- ja homevaurioiden takia romahtanut, lainaa ei tarvitse maksaa paljoakaan. Jos velallisella on tuore asuntolaina, ja talo on vaurioista huolimatta arvokas, maksettavaa on enemmän, Niiranen havainnollistaa.

Tuomioistuin määrää, mitä omaisuudelle tehdään velkajärjestelyssä. Omistusasunnon velkajärjestelyssä säilyttäneillä on tavallisesti edessään hyvin pitkä, 10−20 vuoden maksuohjelma. Lisäksi maksuhäiriömerkintä säilyy velallisen luottotiedoissa koko maksuohjelman ajan.

 

Näin hakeudut velkajärjestelyyn

1. Ota yhteyttä kotikuntasi talous- ja velkaneuvontaan. Koko Suomen velkaneuvojien yhteystiedot löytyvät netistä osoitteesta kkv.fi/velkaneuvonta. Varaudu kertomaan jo puhelimessa taloudellisesta tilanteestasi (tulot, varallisuus ja velat). Se nopeuttaa asiasi käsittelyä.

2. Kerää talous- ja velkaneuvojan tapaamista varten tulo- ja menotositteet, kuten palkkalaskelma ja asumiskulut, sekä varallisuus- ja verotiedot ja tositteet hoidossa olevien velkojen määrästä. Velkaneuvonta avustaa tietojen hankkimisessa perinnässä olevista veloistasi.

3. Velkaneuvonnassa selvitetään, mitä vaihtoehtoja velallisella on taloudellisen tilanteensa korjaamiseen. Velallinen päättää itse, hakeeko hän velkajärjestelyä vai ei.

4. Velallinen laatii velkaneuvojan avustuksella velkajärjestelyhakemuksen käräjäoikeudelle

5. Käräjäoikeus lähettää hakemuksen velkojille lausuttavaksi. Hakemus ei kaadu automaattisesti velkojien tai takaajien vastustukseen, vaan käräjäoikeus tutkii, onko lainmukaisia perusteita myöntää velkajärjestelyä vai ei. Riitaisissa tapauksissa voidaan järjestää suullinen käsittely käräjäoikeudessa.

6. Velkajärjestelyn myöntämisessä on kaksi vaihtoehtoa: joko velkajärjestely ja maksuohjelma vahvistetaan ja aloitetaan samanaikaisesti tai ensin päätetään velkajärjestelystä, ja vasta sitten laaditaan maksuohjelma, joka vahvistetaan erikseen.    

7. Velallinen ja velkoja voivat molemmat valittaa käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen.