Julkaisut

Itähäme 07.04.2014 Hannele Rämö Homerakennusten myrkyistä ja ylipaineistamisesta Rakennusten kosteusvaurioissa homesienet, hiivat ja kosteusvauriobakteerit rientävät paikalle hoitamaan ekologista tehtäväänsä eli palauttamaan rakennusmateriaalit takaisin luonnon kiertokulkuun hajottamalla ne vähitellen mullaksi. Hometaloihin mikrobit tulevat luonnosta. Esimerkiksi ”sädesieni” on kutsumanimestään huolimatta maaperäbakteeri, jolla on kyky muodostaa rihmastoja ja itiöitä ja jota on maassa kaikkialla. Sädesieniä tulee sisätiloihin ilmavirtausten, vaatteiden tai multaisten juuresten, kuten perunoiden mukana sekä hellapuissa. Sädesieniä on myös kukkaruukkujen mullassa. Ne ovat tavallisia myös rakennusten ulkopinnoilla, mutta esiintyessään isoina kasvustoina talon muissa rakenteissa ne viittaavat homeongelmaan ja merkittävät kasvustot voivat vaarantaa ihmisten terveyttä. Osa kosteusvaurioindikaattorimikrobeista voi tietyissä olosuhteissa tuottaa myrkyllisiä toksiineja. Kun mikrobit joutuvat keskenään taistelemaan elintilasta, ne käyttävät myrkkyjä aseinaan kilpailevia mikrobeja vastaan. Mikrobien keskinäistä biologista sotaa on hyödynnetty myös lääketieteessä. Antibiootit ovat alun perin juuri näitä samojen, kosteusvauriotaloissakin viihtyvien mikrobisukujen tuottamia aineenvaihduntatuotteita, joista osa on myrkyllisiä. Ja kuten tiedämme, myrkyn ja lääkkeen erona on annostus. Mikrobit eivät ole ainoita kostuneiden rakennusten toksiinien lähteitä, sillä kosteus hajottaa myös rakennusmateriaaleista erilaisia epäpuhtauksia, kuten esim. lastulevyistä formaldehydiä hengitysilmaan. Oman lisänsä tähän kosteusvauriotalojen ”myrkkysoppaan” tuovat usein myös erilaiset biosidit, l. desinfiointiaineet ja -menetelmät, joiden avulla kuvitellaan voitavan hoitaa homeongelma pois, vaikka itse asiassa niillä yleensä vain pahennetaan tilannetta. Desinfiointiaineet saattavat hävittää vähemmän haitallisen mikrobilajiston jättäen jäljelle vaarallisimmat yksilöt, jotka hyötyvät kilpailevan lajin tuhoutumisesta. Mikrobien bioaerosolit tarttuvat herkästi myös rakennuksessa oleviin materiaaleihin. On hyvin tavallista, että ihmisten oireilu ei lopu, vaikka he muuttaisivat ns. puhtaisiin tiloihin, jos he tuovat mukanaan homerakennuksessa olleen irtaimiston puhdistamatta. Toksiineja tuottamaan kykenevien mikrobien löytyminen rakennuksesta ei välttämättä tarkoita tai ole osoituksena siitä, että sisäilma olisi myrkyllistä hengittää. Tästä syystä on pitkään yritetty kehittää nopeita, sisäympäristönäytteiden toksisuutta mittaavia tutkimusmenetelmiä, joiden avulla voitaisiin arvioida homevaurioiden aiheuttamaa vakavuusastetta. Useista yrityksistä huolimatta, tässä tehtävässä ei ole onnistuttu. Kosteus- ja hometalkoiden ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittamassa Toxtest- hankkeessa testattiin kaikki nämä menetelmät. Toksisuustestien avulla ei voitu erottaa homekohteita homeettomista vertailukohteista. Ei, vaikka tutkimustyössä käytettiin jopa ”sairaista sairain” testikohteita ja ”terveistä tervein” vertailukohteita. Edellä kerrotusta huolimatta näitä toksisuustestejä markkinoidaan voimallisesti edelleen. Tavanomaisesti rakennusten ilmanvaihto on aina alipaineinen muutaman pascalin verran. Normaalisti rakennuksen ilmanvaihto ei suunnitellusti ole koskaan ylipaineinen. Puhuttaessa ilmastoinnista mukana on silloin myös ilman käsittelyä mm. kostutusta, jäähdytystä jne. Rakennuksen painesuhteisiin vaikuttaa kolme tekijää - ilmanvaihto, ilmanpaine-erot ns. savupiippuvaikutus ja tuuliolosuhteet. Ylipaineistamalla rakenteiden sisällä oleva kosteus, ihmisten omista toiminnoista aiheutuva kosteus kulkeutuu rakenteisiin ja huoneilman kosteuslisästä riippuen jopa suorastaan kastelee rakennuksen ulkovaipan. Rakennuksen ylipaineistaminen sisäilman parantamiseksi ja homeongelman torjumiseksi saattaa entisestään pahentaa tilannetta. Mielestäni kosteusvaurioiden ja mikrobivaurioiden löytäminen ja korjaaminen on tärkeämpää kuin toksisuuden metsästys. Lisää tietoa: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/hometalo/terveyshaitan_toteaminen http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1858583 Ympäristövaliokunnan mietintö 9/2013 vp Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2013 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain ja asuntokauppalain 7 luvun 7 §:n muuttamisesta www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ymvm_9_2013_p.shtml Uutta ja ennennäkemätöntä toimintaa 13:26, 11.05.2012 Asumisterveysteltta torit aloittavat toimintansa 12.5.2012 Espoosta Mahdollisuuksien torilta. Korjausrakentamiseen uudet energiamääräykset 13:55, 11.05.2012 Read More Lue uusimmat tiedot Kosteus- ja homeohjelman etenemisestä 14:44, 11.05.2012 Hometalkoot lue lisää : http://www.hometalkoot.fi/ Hometalkoot 14:43, 11.05.2012 Stop homeelle Kosteus- ja hometalkoot tarttuu vuosien 2010-2014 aikana järein keinoin rakennuskantaamme piinaavaan kosteus- ja homeongelmaan. Talkoiden tehtävänä on saattaa alkuun maamme rakennuskannan tervehdyttäminen, vähentää kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia terveyshaittoja sekä taloudellisia menetyksiä ja estää uusien vaurioiden syntyminen. Jättityömaata koordinoi ympäristöministeriö ja talkookutsu on avoin kaikille. Lue lisää
Asumisterveys-lehden numerot on ladattavissa täältä PDF-muodossa.
Asumisterveysliitto AsTe ryn oppaita on saatavilla toimistolta tilaamalla 03-8775413 tai info(att)asumisterveysliitto.fi